Ura muotoilijana
Oulussa lapsuutensa elänyt Heikki Orvola kiinnostui muotoilusta jo lapsena 1950-luvulla, kun suomalaiset menestyivät vuosi toisensa jälkeen Milanon triennaalissa. Myös Oulussa sijainneen Pohjan Some -liikkeen näyteikkuna veti nuorta Heikkiä puoleensa. Ikkunassa kiehtoivat eniten Kyllikki Salmenhaaran keramiikkaesineet.
Heikki Orvola aloitti opinnot Taideteollisuusoppilaitoksen keramiikkataiteen osastolla vuonna 1963. Orvola sai opettajikseen mm. Kyllikki Salmenhaaran ja Kaj Franckin, jotka molemmat vaikuttivat häneen suuresti. Heti valmistumisensa jälkeen 1968 Nuutajärvellä työskennellyt Kaj Franck kutsui Heikki lasitehtaalle suunnittelijaksi. Pitkänomaisessa huoneessa Orvolan työpöytä sijaitsi Franckin ja Oiva Toikan työpisteiden välissä. Myöhemmin Orvola on sanonut tämän istumajärjestyksen määritelleen häntä muotoilijana. Franckin muotokieli oli askeettista ja kurinalaista, Toikka puolestaan oli tyyliltään leikkisä, jopa humoristinen. Kaj Franckia ei liiemmin kiinnostanut lasistojen suunnittelu, ja Toikka vierasti astioiden vetoisuuksiin liittyvää matematiikkaa. Niinpä juuri lasisarjoista tuli Nuutajärven vuosina 1968-1983 eräs Orvolan vahvuuksista. Orvola suunnitteli Nuutajärvellä niin sarjatuotannon esineitä kuin uniikkilasia. Orvolan suunnittelemaa käyttölasia ovat mm. Helmi-, Herttua-, Miranda- ja Aurora-lasistot sekä Kivi-tuikku.
Vuosina 1987–1993 Heikki Orvola työskenteli Arabian muotoilijana Helsingissä. Hän erikoistui astiastojen suunnitteluun ja hänen käsialaansa ovat mm. Moreeni, Illusia (koriste Fujiwo Ishimoto), Lumi, 24h ja Taika (koriste Klaus Haapaniemi). Orvola on suunnitellut myös lukuisia edustusastiastoja, kuten Valtioneuvoston edustustastiastot Festum ja Finlandia vuonna 1998 sekä Fennica vuonna 2009.
Wärtsilälle, Arabialle ja Iittalalle Orvola on muotoillut myös teräs- ja emaliastioita. Marimekolle Heikki Orvola on suunnitellut parikymmentä kangaskuviota 1984–2008.
Heikki Orvolan juhlamallisto Seriöösille
Tammikuussa ennakkomyyntiin tulee monivärinen ja raikas ”Kukinta”. Alunperin 1980-luvulla emalikulhoissa esiintyneet Heikki Orvolan geometriset kukat ovat Kukinta-kuosissa monistuneet kokonaiseksi kukkaniityksi postmodernilla vivahteella. Asioiden, muotojen ja tyylien yhdistäjänä tunnettu Orvola yhdistää kuosissa jälleen taidokkaasti orgaanista ja geometriaa, värejä ja mustavalkoisuutta. ”Kukinta” on painettu reaktiivivärein digipainolla puuvillapellavalle Aitoossa.
Uusinta uutta Orvolan ajattelua tulee kevään kokoelmassa edustamaan graafinen ja voimakas pintakuvio kahdessa eri koossa. Kun Heikki Orvola esitti Seriöösille uuden kuvionsa luonnoksen, se todettiin yhdessä niin yleispäteväksi painokangaskuosiksi mihin tahansa sisustukseen, että sen nimeksi päätettiin antaa ”Yleispätevä”. Kun kuviota versioitiin vielä isompaan skaalaan, tämä muunnos sai nimekseen ”Pätevä”.
”Joskus uusia kuvioita työstäessä tulee vahva tunne, että nyt ollaan jonkin uuden klassikon äärellä”, sanoo Petri Juslin Seriöösi Oy:stä. ”Tällainen tunne iski Yleispätevän ja Pätevän mallitusta tehdessä. Tästä johtuen, värityksissä aloitetaan suoraan perusasioiden ytimestä. Mustasta, valkoisesta, harmaasta”, kertoo Juslin. ”Nämä pätevät kuosit esitellään tammikuussa!”
Seriöösi tuotti ensimmäiset Heikki Orvolan suunnittelemat kankaat jo vuosi sitten, kun Unikuvia-mallisto julkistettiin. Värimaailma näissäkin kuvioissa on puhdas ja luonnollinen. Puhtaan valkealla kankaalla Unikuvia -kuosi esiintyy raikkaana ja ajattomana. Suurempi Unikuvia II -versio on saanut taustaksi yöllisen sinimustan värin, jota vasten kuvioiden kirkkaat värit suorastaan hehkuvat. Molemmat kuosit ovat saatavilla metrikankaana sekä paksulle monikäyttöiselle puuvillasatiinille että vahvalle panamasidoksiselle BCI-sertifioidulle puuvillalle.
Verhoilukankaaksikin sopivasta 355 grammaisesta puuvillapanamasta Seriöösi on teettänyt pirkanmaalaisilla kotiompelijoilla 50x50cm koristetyynyjä. Sisustustyynyillä voi helposti päivittää kodin tunnelman tähän kiehtovaan Heikki Orvolan Unikuvia-maailmaan.
