Nykyisin vallalla olevat kankaanpainamisen menetelmät ovat kaaviopainanta eli seripainotekniikka, sekä toisena ja kovasti kasvavana menetelmänä digipaino.
Kaaviopainantaan kuuluu kaksi erilaista metodia: laakapaino ja rotaatiopaino.
Näissä kummassakin painoväri painetaan kankaalle seulan läpi. Kankaalle menevän värin määrää voidaan säädellä seulan tiheydellä ja painamiseen käytetyllä työkalulla, sekä painamisen voimakkuudella ja nopeudella.
Laakapaino on se perinteinen seripaino, jossa metalli- tai puukehykseen on pingotettu seulakangas. Laakakaaviolla voi myös painaa käsin. Seulakangas oli muinoin silkkiä, siitä vanhahtava nimitys silkkipainotekniikka. Nykyisin laakakaavion seula on erityisesti tähän tarkoitukseen polyesteristä kudottua erittäin vahvaa kangasta, jota valmistetaan eri tiheyksissä. Seula käsitellään valoherkällä emulsiolla, johon valotetaan positiivikuvio kuosin yhdestä osaväristä. Jokaiselle painovärille tehdään siis oma kaavio.
Kaavion emulsion valottaminen tapahtui aiemmin filmin läpi, tästä juontuu vielä yksi nimitys tälle tekniikalle: filmipainanta. Nykyisin on käytössä menetelmiä, joilla kuva voidaan siirtää suoraan tietokoneelta valoherkälle emulsiolle (Computer to screen eli CTS). Filmistä valottaminen on kuitenkin edelleen monien pienten painojen arkea.
Rotaatiopainossa kaavion seula on kudottu vahvasta metalliverkosta lieriön muotoon. Rotaatiokaaviossakin kuvio luodaan sapluunaksi kaaviolle valoherkän emulsion avulla tai vaihtoehtoisesti kaivertamalla kuvio lasersäteen avulla lakkapintaan. Nykyisin rotaatiokaaviot tehdään pelkästään suoraan edellämainituilla CTS-menetelmillä.
Kun rotaatioseripaino keksittiin lähes kuusikymmentä vuotta sitten, kaavioiden ympärysmitaksi vakiintui 64cm. Se oli pitkään ainoa käytössä oleva painoraportti rotaatiotekniikassa. Edelleen, jos mittaat kangaskaupassa painetun kankaan raporttia eli kuvion toistuvuutta korkeussuunnassa, saatat usein huomata sen olevan 64cm (tai jos kangas on hieman kutistunut painamisesta n. 61-62cm). Tämä raporttikoko on maailmalla selvästi yleisin.
Vaikka nykyisin on käytössä suurempiakin rotaatiokaavioita, esimerkiksi 91,4cm ja 101,8 cm – rajoittaa tuo ympärysmitta kuitenkin rotaatiolla painettavan kuosin kokoa. Laakakaavioilla pystytään tekemään todella isokuvioisia tai korkean raportin kuoseja. Sekä rotaatio- että laakakaaviot ovat koko kankaan levyisiä. Lakanoiden painamiseen käytetään maailmalla kaavioita, jotka ovat jopa kolme metriä leveitä. Näin voidaan painaa jättisuuria lakanoita.
Rotaatiopainon etu laakapainoon nähden on se, että kuvio jatkuu katkeamattomasti lieriön ympäri. Laakakaaviossa kuvio joudutaan katkaisemaan raportin kohdalta, ja tarkkaan katsoen kankaalla näkyy tuossa kohtaa useimmiten raja. Lisäksi rotaatiopaino on nopeaa ja tehokasta, ja myös painojälki on monivärisissä kuvioissa tarkkaa ja tasalaatuista.
Kaavioilla painamisen rinnalle on viimeisen noin 25 vuoden aikana tullut digipainotekniikka.
Siinä kuvio tulostetaan suoraan tiedostosta kankaalle. Digipainotekniikka on ottanut viime vuosina valtavia kehitysaskeleita.
Digipaino on käsitteenä laaja kokonaisuus erilaisia koneita, joista pienimmät ovat toimistoon mahtuvia, halvimmillaan muutaman tuhannen euron suurkuvatulostimia. Tällaisilla laitteilla tehdään paljon mainostekstiilejä sekä suoraan neuloksille ja kankaille, että siirtokuvan kautta niin sanotulla sublimaatiotekniikalla mm. urheiluvaatteisiin.
Kodintekstiilien valmistukseen digipainotekniikka on tullut vahvasti viime vuosina, kun koneiden nopeus on kasvanut, niiden toistama väriavaruus on laajentunut, ja puuvillalla sekä muilla selluloosakuiduilla parhaiten toimivat reaktiivivärit ovat digipainokoneissa yleistyneet. Nämä parhaat nykyaikaiset digipainokoneet ovatkin sitten kalleimmillaan jo miljoonainvestointeja ja vaativat tuekseen koko tekstiilipainon infran esikäsittelystä viimeistykseen.
Seriöösi on käyttänyt digipainetuissa kankaissaan suomalaista Printscorpiota, joka on digipainon edelläkävijöitä Skandinaviassa.
Digipainon etuja on pienten sarjojen mahdollisuus ja värityksen säätämisen edullisuus mallituksessa, Iso ja tärkeä etu on myös ekologisuus, joka syntyy huomattavasti kaaviopainantaa pienemmästä veden- ja energian kulutuksesta, sekä hukkavärin minimoimisesta. Koska digipainossa ei käytetä kaavioita, kuosin perustamisen kustannukset ovat pienemmät. Toisaalta ei myöskään tarvita varastotiloja kaavioille.
Digipainossa raportin korkeus ei ole sidottu kaaviopainannan tapaan kaavioiden kokoon.
Kaaviopainanta puolustaa paikkaansa silloin kun painetaan todella isoja eriä kangasta – tai halutaan käyttää tiettyjä erikoisvärejä tai materiaaleja, joita ei digipainolla pysty hyvin painamaan.
Tuli jo mainittua tuo reaktiiviväri. Kirjoitan ensi kerralla väreistä, mitä ovat reaktiivi-, pigmentti- tai kyyppivärit ja miten ne eroavat toisistaan kuluttajan kannalta.
-Petri
